Luonto kuuluu jokaiselle
Vieraskynä
Juha S. Niemelä, pääjohtaja, Metsähallitus
Jokamiehenoikeudet ovat nyt jokaisenoikeudet
Metsähallitus siirtyi viime vuonna käyttämään viestinnässään jokamiehenoikeuksista muotoa jokaisenoikeudet. Muutos on pieni askel kohti tasa-arvoisempaa kieltä, mutta samalla se alleviivaa sitä mistä oikeuksissa on kysymys: ihan jokaisella taustaan katsomatta on oikeus liikkua metsissä, soilla, tuntureilla ja vesillä. Luonto kuuluu meille kaikille, myös tuleville sukupolville.
Kieli vaikuttaa ajatteluumme ja siksi sanoillakin on väliä. Jokaisenoikeudet-termiä käyttävät Metsähallituksen lisäksi jo monet julkisen ja yksityisen alan toimijat ja yhdistykset, ja jokaisenoikeudet otettiin myös uutena sanana Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen Kotuksen sanatietokantaan. Kieli ei muutu viranomaisten määräyksillä tai lakimuutoksilla, vaan se elää, muuttuu ja kehittyy koko ajan, ja uudet termit vakiintuvat yleiskieleen, kun tarpeeksi moni niitä alkaa käyttää – tähän me voimme kaikki yhdessä vaikuttaa.
Jokaisenoikeudet ovat perinteisiä oikeuksia, jotka sallivat kaikille ihmisille tietyt oikeudet ja vapaudet liikkua luonnossa ja hyödyntää luonnonantimia riippumatta siitä, kuka maan omistaa. Metsähallituksen hallinnoimilla valtion maa- ja vesialueilla liikkuu vuosittain miljoonia ihmisiä, ja jokaisenoikeuksista muistuttaminen on osa säännöllistä viestintäämme. Siksi näemme, että meillä on mahdollisuus toimia esimerkkinä ja kannustaa muitakin organisaatioita viestimään jokaisenoikeuksista ja niiden sisällöstä.
Jokaisenoikeuksiin kuuluu myös velvollisuudet
Tulevan Erä- ja luontokulttuurimuseon museosuunnitelmaa ollaan parhaillaan laatimassa. Imatralle suunniteltu museo tuo esille ihmisen ja luonnon suhdetta, johon kuuluvat metsästys, kalastus, keräily ja virkistyskäyttö.
Museo muistuttaa meitä siitä, että olemme täällä käymässä: edelliset polvet jättivät meille, jota haluamme vaalia. Me haluamme jättää seuraaville polville sekä eräperinteen että niin hyvin hoidetun ympäristön kuin osaamme.
Asia on ajankohtaisempi kuin koskaan, sillä eränkäynnin suosio kasvaa. Suomalaiset hankkivat valtion alueille vuosittain erälupia puolen miljoonan vuorokauden edestä. Lisäksi maksuttomilla, niin sanotuilla erityisperusteisilla oikeuksilla valtion alueilla liikutaan kalalla ja metsällä 1,4 miljoonaa vuorokautta joka vuosi.
Kun suosio lisääntyy, myös vastuu luonnosta korostuu. Jokaisenoikeuksiin sisältyy myös ajatus jokaisen velvollisuuksista.
Me Metsähallituksessa olemme kokeneet, ettei enää riitä se, että myymme lupia valtion alueille ja toivomme asiakkaiden pärjäävän metsissä ja vesillä. Meidän tulee myös kertoa ja muistuttaa ylisukupolvisista, hyvistä eräperinteistä. Siksi olemme laatineet retkeilijöille Retkietiketin ja eränkävijöille Eräetiketin. Etiketit muistuttavat hyvistä tavoista ja kestävistä käytänteistä, jotta kaikki sovimme samoille selkosille luontoa turhaan häiritsemättä.
Eränkäynnistä hyötyjä ihmisille, yhteiskunnalle ja luonnolle
Meillä suomalaisilla on ainutlaatuiset mahdollisuudet luonnossa liikkumiseen. Jokaisenoikeudet ja laajat mahdollisuudet eränkäyntiin ja muihin luontoharrastuksiin voivat parantaa kansanterveyttä ja olla myös yksi selitys sille, miksi Suomi vuodesta toiseen nousee onnellisuustilastojen kärkeen.
Kun Metsähallituksessa kysyimme metsästäjiltä, minkälaisia vaikutuksia edellisellä metsästysreissulla heille oli, yhdeksän kymmenestä koki, että kunto parani, stressi hellitti ja kaverisuhteet lujittuivat. Samoin koki kahdeksan kymmenestä kalastajasta ja retkeilijästä.
Laajat luontoharrastusmahdollisuudet tuovat myös työtä. Valtion alueilla metsästävät ja kalastavat asiakkaat tuovat lähes 300 työpaikkaa paikallisiin yrityksiin: esimerkiksi kauppoihin, majoitusyrityksiin ja matkailuun.
Eränkäynnin kasvava vaikutus työllisyyteen kertoo myös muutoksesta: eräharrastajat ovat entistä monimuotoisempi joukko. Metsästäjä oli ennen todennäköisesti keski-ikäinen maalla asuva mies, joka harrasti lähellä, eikä tarvinnut palveluita.
Nykyisin Metsähallitukselta eräluvan hankkinut asiakas on todennäköisesti eteläsuomalainen, kaupungissa asuva mies tai nainen, joka säästää pystyäkseen toteuttamaan kerran vuodessa huippureissun riistamaille tai kalavesille. Hänen intohimostaan hyötyvät välillisesti erityisesti pohjois- ja itäsuomalaiset yrittäjät.
Todennäköisesti suomalaisten kaipuu luontoon ja eräharrastusten pariin on paluuta entiseen: aikaan, jolloin elimme luonnosta, ja asutimme uusia alueita villipeuran ja lohen perässä.
Historia seuraa meitä ja tulevia polvia. Siksi Metsähallituksen tarjoamiin eräpalveluihin liittyy lupaus: eräluvan ostaminen on sijoitus luontoon. Tämä tarkoittaa sitä, että eränkäynti ei ole liiketoimintaa, vaan luvista jäävillä tuloilla parannetaan riistamaita ja kalavesiä.
Metsästyslupien ansiosta tuhansia hehtaareja soita on ennallistettu valtion mailla, jotta niissä taas riista soisi ja hilla kukkisi. Kalastuksen asiantuntijat tekevät töitä parempien kalavesien ja uhanalaisten kalalajien eteen. Saimaannieriä, järvitaimen, meriharjus ja järvilohi ovat esimerkkejä lajeista, joita varten olemme kumppaniemme kanssa kunnostaneet kutupaikkoja ja kokonaisia valuma-alueita.
Paljon on vielä tehtävää, jotta luonto kuuluu varmasti jokaiselle myös meidän jälkeemme.
Etusivun kuva: Rami Valonen.
